sunnuntai 5. syyskuuta 2010

                          Karjalan pojan rakkaus



Synnyin minä tuonne Pohjois-Karjalaan mökkiin pieneen hämärään
sisaria veljiä oli useita puutetta ainiaan.


Maailmalta etsin myös mä onneain rakkautta kokea mä sain
mutta rakkaus maailman harhaa vain tuskaa onnea puolittain.


On ihmislapsi vajavainen ellei hän saa lapsena vain rakkautta
ei osaa antaa eikä ottaa vastaankaan rakkauden tunnetta.


Mutta sitten kohtasin mä Jeesuksen pelasti hän pojan Karjalan
valloitti minut täysin rakkaudellaan opetti rakastamaan.


Rakkautta taivas on tulvillaan sen kokea sai poika Karjalan
ei puutetta kurjuutta ollenkaan ihmeellinen taivaan maa.


Rakkautta Jeesus on tulvillaan sen kokea sai poika Karjalan
ihmeellinen inhan taivaan maa siks laulan mä hallelujaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti